Tervastiima

Mitä olisi kesä ilman Tervastiimaa täällä Ylikiimingin alueella? Viikon vierailijoille on vuosikymmenien ajalta jäänyt monenlaisia muistoja ja kokemuksia perinneviikon ohjelmasta. Päällimmäinen muisto on kuitenkin kaikilla vastapoltetun tervan ihana, täyteläinen tuoksu. Tuoksun aikaansaamiseksi tehdään aina useita vuosia pitkäjänteistä työtä, siksi terva on kautta aikojen ollut myös arvostettu arvokas tuote.

Tulevana kesänä Tervastiiman ohjelmaan tulee mielenkiintoista uutta ohjelmaa entisten jo vakiintuneiden ohjelmanumeroiden lisäksi. Perinteeseen liittyvinä ohjelmina mainittakoon seppäkurssit lapsille ja aikuisille, vanhojen työkoneiden esim. rusamassiinin, puimakoneen ja maamoottorin käyttö, latotanssit, Koistilan kotimuseoon tutustuminen sekä luonnon antimista valmistettuun ruokailuun osallistuminen.

Musiikki on esillä monimuotoisesti koko viikon ajan. Tervasautiolla esiintyvät Ylikiimingin puhaltajat, mieskvartetti ja pääsemme myös tukkilaisillan merkeissä laulamaan yhdessä. Kirkossa laulaa Jaana Pöllänen, joka sai edellisellä käynnillään suuren suosion koskettavalla konsertillaan. Saamme myös itse laulaa kaikista kauneimpia virsiämme. Jumalanpalvelus pidetään Kirkossa, jonne toivomme ihmisten pukevan kansallispuvut päälleen mikäli sellaiseen on mahdollisuus.

Tervahauta sytytetään perinteisesti tiistaina 5.7. Illan juontaa tuttu radioääni Hannu Tarvas. Illan aikana ratkaistaan Uuden Oulun pöllinparkkuukisan mestarijoukkue. Mukavia kilpailuja on myös Tervasmarkkinoilla. Maitokärrykisa, jossa akka kuljettaa ukkoa maitokärryissä, tulee olemaan hauska. Tarkkuutta vaativa laserammuntakisa pidetään myös markkinoilla. Beach Volley-kisa on lauantaina koulun kentällä, mikä sää sallii.

Perinteisesti on myös tansseja useana iltana viikon aikana eri paikoissa. Toivo Hyyryläisen kirjoittama Lasimeri-näytelmä saa kantaesityksensä maanantaina 4.7. Lapsille järjestetään seppäkurssin lisäksi karnevaalit keskiviikkona. Luvassa on siis hyvin monipuolista ja korkeatasoista ohjelmaa. Toivomme ihmisten tulevan aktiivisesti nauttimaan ja viihtymään kulttuurin annista ja samalla tapaamaan tuttavia ja sukulaisiaan eri tapahtumiin. Tarkempia tietoja ohjelmista ja aikataulusta saat jaettavista ohjelmalehtisistä, mainoksista sekä kotisivuiltamme.

Haluan lämpimästi kiittää kaikkia Tervastiiman rakentamiseen osallistuvia talkoolaisia, yrityksiä ja yhdistyksiä.

Eeva-Maria Parkkinen

Lasimeri-näytelmä

Oulun Ylikiimingin harrastajanäyttelijät
Käsikirjoitus Toivo Hyyryläinen, ohjaus Eira Mollberg

Näytelmän kehys on historiallinen

Oululainen radikaalipietismin edustaja Elsa Holmsten (1709-35) on jäänyt kirkkomme historiaan ensimmäisenä kotimaisena nimeltä tunnettuna suomalaisen virsikirjan naisrunoilijana. Hän kirjoitti ruotsiksi neljä virsirunoaan, jotka hänen miehensä Johan Wacklin (1705-66) käänsi suomeksi vuonna 1736. Niistä elämään on jäänyt nykyisen virsikirjan virsi 307 "Kiitos olkoon Jumalalle, Karitsalle" (SV 254). Virrestä juontuu näytelmän otsikko Lasimeri viitaten samalla merelliseen Ouluun.

Elsa Holmstenin persoonallisuus on kiinnostanut tutkijoita ja kirjailijoita. Hän on uskonnollinen nuori nainen, joka runoilijan tavoin luo niukaksi jääneessä tuotannossaan monikerroksisen kuvan itsestään. Eros ja agape, inhimillinen ja jumalallinen rakkaus ovat sisäkkäin hänen runokielessään.

"Elsan rakkaudet" on näytelmää kannattava osaksi fiktiivinen tarina, joka käsittelee roolihenkilöissään esimerkiksi nuorten kipeitä kysymyksiä, uhmaa ja ehdottomuutta. Lasimerellä purjehditaan monin tavoin ristiaallokossa. Tapahtumat silloisessa "Ruotsin laivassa" ovat tutunomaisia kirkkolaivassa tänäänkin. Raamatuntekstit ja rukoukset ovat peräisin vanhasta vuoden 1701 virsikirjasta.

Ylikiiminkiläisten taidonnäyte

Toivo Hyyryläisen käsikirjoittama Lasimeri-näytelmä on ylikiiminkiläisten näyttelijöiden ja laulajien taidonnäyte. Musiikilla on suuri rooli Elsa Holmstenin elämää kuvaavassa esityksessä. Näytelmässä käytetään muun musiikin lisäksi Elsa Holmstenin tuntemattomiksi jääneitä, Toivo Hyyryläisen kielellisesti uudistamia virsirunoja.

Päähenkilöä, Elsaa esittää Anna-Mari Lämsä ja Juhanaa Jorma Rokosa. Musiikin ja laulujen ohjauksesta vastaa Leo Rahko.

Teksti: Toivo Hyyryläinen

Lasimerta ohjatessa

Keräännyimme ensimmäistä kertaa harjoituksiin 5.9.2010. Paikalla oli vain kourallinen väkeä, mutta nopeasti panin merkille kuinka hyviä laulajia ylikiiminkiläiset ovat. Ja sehän ilahdutti. Myöhemmin ilahtumisen hetkiä alkoi tulla oikein sarjana. Lisäväkeä virtasi harjoituksiin tasaista tahtia, oli aina uusi ylikiiminkiläinen istumassa jossain sivummassa ja kyselemässä, että josko vielä mahtuisi mukaan.

Lähdimme jo heti alussa työstämään kohtauksia, kokeilemaan mitä Hyyryläisen tekstistä irtoaa. Naisia harmitti, että päähenkilön, virsirunoilija Elsa Holmstenin lisäksi näytelmässä oli vähän rooleja naisille. Kirjoitin mukaan juoruakat, jotka samalla valottavat tapahtumien kulkua.

Vasta harjoitusten edetessä istuimme hartaina alas ja analysoimme näytelmän sisältöä ja henkilöiden motiiveja. Tarina oli ruvennut elämään meissä ja sen myötä herättänyt esiin kysymyksiä. Mistä Elsan tarinassa pohjimmiltaan on kyse? Tähän antaa näytelmän eräänlainen kertojapari Sara Wacklin ja Mikael Franzen vastauksen. Elsassa eli yhtäaikaisesti kaksi persoonaa; toinen luova ja haavoittuva taitelijaluonne, toinen tavallinen 1700-luvulla elänyt nuori oululainen, jonka jokapäiväiset tarpeet olivat arkisen naisen haaveita.

Lasimeren toinen "päähenkilö" on oululainen yhteisö, joka koki suurta tyytymättömyyttä tuon ajan, 1700-luvun alkupuolen papistoa ja korkeakirkollisuutta kohtaan. He halusivat löytää elävämmän uskon ja uudistaa hengellisyytensä. Paljon on tarinassa tuttua meidän ajallemme.

Mitä pidemmälle harjoitukset etenivät sitä enemmän syveni oma kunnioitukseni ja kiintymykseni ylikiiminkiläisten rehelliseen suorasukaisuuteen ja aitouteen. On ollut kunnia työskennellä heidän kanssaan. Harjoituksemme ovat toimineet enemmän kuin kehittävänä harrastuksena tai toimivina terapeuttisina hetkinä. Yhteisöllisyyden tunne lujittaa! Eikä pidä unohtaa itse asiaa - teemme suomalaista kesäteatteria, teemme sitä tosissamme. Puhutteleva ja syvällinen historiallinen tositarina elää heinäkuussa näyttämöllä ja jos ripauskin sitä tunnelmaa ja henkeä mitä olemme ryhmänä kokeneet yltää katsomoon, olemme saavuttaneet tarkoituksemme.

Eira Mollberg

Juhlaviikon perinteet

Ylikiimingissä on pidetty ”pitäjäpäiviä ja kotiseutujuhlia” 1960-luvulta alkaen. Aluksi niitä ei pidetty joka vuosi. Ohjelma toteutettiin aina erillisen suunnitelman mukaan. Myös juhlapaikka vaihteli, teatteriesitykset on kuitenkin pidetty museon kentällä sen valmistumisen jälkeen.

Juhla kesti yleensä muutaman päivän, keskittyen viikonloppuun. Tervanpoltolla on Ylikiimingissä pitkät perinteet. Yli 20-vuotta sitten aloitettiin näytösluontoinen tervanpoltto. Vuodesta 1990 alkaen tervahaudan yhteyteen valmisteltiin pientä ohjelmaa. Ensimmäiset tervahaudat poltettiin kirkonmäellä. Tervahaudan latominen ja poltto kestävät noin viikon. Tervahaudalla alkoi liikkua utelijoita, jotka kyselivät tervaan liittyviä asioita. Näin syntyi ajatus, että laitetaan joku aika päivästä, jolloin kerrotaan tervasta ja joka olisi tiiman eli tunnin pituinen. Näin sai nimensä TERVASTIIMAVIIKKO, jota nimeä ensimmäisen kerran käytettiin v 1992.

Tervastiimaviikko

Tervastiimaviikko kestää maanantaista sunnuntaihin. Ohjelmat suunnitellaan ja toteutetaan talkoovoimin paikallisten yhdistysten toimesta. Ylikiimingin Musiikkiyhdistys ry ja Ylikiimingin Kotiseutuyhdistys ry ovat olleet keskeisessä asemassa. Toteutuksessa on vuosittain mukana 10-20 yhdistystä, tänä vuonna 2009 mukana on 17 yhdistystä.

Pääosa tapahtumista on tervasaukiolla, joka on Kiiminkijoen törmällä keskellä kirkonkylää. Viikon ohjelmaa toteutetaan kuitenkin koko pitäjän alueella. Esimerkiksi tulevana kesänä kaukaisimmat ohjelmat tapahtuvat noin 25 km etäisyydellä Tervasautiosta. Pyrkimyksenä on järjestää monipuolista ohjelmaa, periaatteena kaikille ikäryhmille jotakin.

Vesainen näytelmä

Ylikiimingin kunnan 140-vuotisjuhlaa varten rovasti Toivo Hyyryläinen kirjoitti ”Vesainen” –näytelmän. Historiallisiin tapahtumiin pohjautuva kansanomainen musiikkinäytelmä kertoo sissipäällikkö Vesaisesta.

Näytelmän tapahtumat sijoittuvat Pohjois-Pohjanmaan jokivarsille, Limingan lakeuksille, Vienaan ja Jäämeren rannoille 1500-luvun loppukymmeninä. Pääasiallisesti niissä kuvataan historiasta tunnetun sissipäällikön Pekka Vesaisen, hänen aikalaisensa Hannun Krankan ja heidän läheistensä vaiheita, joita sävyttävät molemminpuoleiset rajan taakse suuntautuvat kostoretket. 140-vuotispäiviä vietettiin toissa kesänä, jolloin näytelmää esitettiin viisi kertaa.

Näytelmä sai suuren suosion , sitä kävi katsomassa noin 1500 katsojaa. Lippujen suuren menekin vuoksi monet jäivät porttien ulkopuolelle. Uusia esityksiä ollaan kaivattu ja ”yleisön pyynnöstä” hanke on lähdetty toteuttamaan uudelleen. Koskeehan näytelmän tapahtumat ja henkilöt laajalti koko maakuntaa.